Suostuttelua vaati saada huopiin käpertynyttä Taunoa edes autoon. Lämppärit kaakossa ranskis alkoi lämmetä myös määränpäättömälle kaupungissa ajelemiselle. Etupenkillä Omistajan sylistä oli mukava tutkailla maisemia, röhistä puistoissa pissaileville koirille ja muuten vaan pöyhkeillä kanssa autoilijoille etutassut kojelautaa vasten. Innostuipa se välillä haukkumaan törttökuskejakin.
Matkustamisen kanssa ei ole vielä ollut mitään ongelmia. Johtunee pitkälti siitä ettei Tauno ole kiinnittänyt huomiota näyttelymatka-kuskusteluissa vilahtanelle sanoille: koirien turvavyö ja kuljetusboksi. Määrätietoisella ja nyt jo kuskin syliin haikailevalla pennulla saattaa olla asiasta vahva mielipide.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti